Kirja-aleet on taas tältä vuodelta käynnistyneet. Menin heti ekana päivänä katsastamaan tilannetta, mutta en oikein riemastunut. Onko kirja-aleet aina tällaisissa vähän pienemmissä kaupungeissa surkeita, vai olenko vaan tottunut liian hyvään? Akateemista ei täällä pikku kaupungissa ole, joten sen tarjonnan katsominen siirtyy vielä viikolla, kun pääsen suuremman kaupungin makuun.

Kävin siis Suomalaisessa ja Infossa. Eikä juuri mitään ihmeellistä löytynyt. Olisin halunnut ostaa jonkun keltaisen kirjaston kirjoista, niissä kun on usein aika hyviä kirjoittajia ja niitä olisi mahtunut hyvin uuteen kirjahyllyyni. Ainoastaan yksi keltareunainen kirja löytyi alennushyllyltä Suomalaisesta ja sekin oli jo viime vuonnakin alennuksessa. Jäi viime vuonna ostamatta ja sai jäädä hyllylle tänäkin vuonna. Suomalaisessa oli kirja Maya-kulttuurista. Hinta oli 15 euroa, joten halvaksi en sitä sanoisi, kun se oli vielä aika hepposen oloinen, eikä mikään tietopaketti lainkaan. Ostin sen kuitenkin, kun aihe on mua lähellä. Sitten kaupasta tarttui mukaan myös Juha Itkosen Myöhempien aikojen pyhiä. Mä oon suomalaisen kirjallisuuden ystävä ja huomaan usein lukevani suomalaisten kirjoja. Suomalaisia kirjailijoita kun on kuitenkin olemassa rajattu määrä, joten niistä aika helpolla oppii tietämään, minkälaista kukakin kirjoittaa. Jos mukaan ottaa koko maailman kirjallisuuden, on vaikeampi löytää suosikkeja, kun kokoajan tulee uutta ja uutta ja uuttaa ja kuitenki on vain rajallinen aika käyttää lukemiseen. Ja nyt sekin aika on ollut aika pientä viimeisten vuosien aikana.

Infosta ostin myös kaksi kirjaa. Toinen oli Monika Alin Brick Lane, josta toivoin hyvää. Toivottavasti se on hyvä kirja. Toinen mukaan tarttunut oli Raija Orasen Bolero. Siitä mulla ei ole suuria odotuksia, ja taitaa sille käydä niin, että se on vain kirjahyllyn täytettä. Koska hinta oli vain 2 euroa, päätin sen ostaa. Muuten noi kirjat maksoi kympin kappale. Kaupoissa ei ollut juurikaan sen halvempia kirjoja, joita oisin edes voinut suunnitella ostavani. Kymppi on kuitenkin aika paljon rahaa. Markka-aikana se hinta ei kuulostaisi edes alennushinnalta, tai ainakaan niitä ei kovin montaa voisi ostaa. Toisaalta hintatietoinen ei pahimpiin kuoppiin edes sorru. Tälläkin kertaa huomasin yhden varsinaisen "alekirjan". Suomalaisessa yksi ohut pasta-kirja maksoi sen saman kympin kun muutkin kirjat, mutta Anttilasta sen olisi saanut kolmella eurolla. Aika hintaero. Taisi olla Suomalaisen ale paremminkin silmän lumetta. Samoin huomasin yhden naisen kysyvän painonvartioiden ruokakirjoja. Ne eivät olleet alennuskirjoja, joten hinnat oli yli kolmisen kymppiä. Ei näyttänyt käyvän kauppa. Anttilassa ne kirjat sitten olivatkin jo aleessa ja sieltä olisi ne irronneet kympillä. Taitaa Suomalainen ainakin tässä kaupungissa olla vähän ylihinnoiteltu.

Toisen eron minkä oon täällä kirja-aleessa huomannut, että täältä puuttuu kokonaan aleesta yksittäisen alennuskirjat. Akateemiseen kun menee, niin siellä on vaikka kuinka paljon alennuksessa sellaisia kirjoja, joita heillä on ollut varastossa enää vain muutamia kappaleita. Niistä laatikoista voikin tehdä vaikka mitä ihmeellisiä löytöjä. Ostin kerran esim. yhden proffani väikkärin akateemisesta eurolla. Täällä pikku kaupungissa aleessa on lähes vain ne kirjat, jotka kotiin kannetussa mainoslehtisessäkin oli ja niitä on sitten kymmenittäin samaa teosta. Ei paljon tarvi pitää kiirettä, kun jokaiselle riittää. Tai ainakin melkein. Kuvastossa oli kirja "sata kamman vetoa" tai mikä sen kirjan nimi nyt olikaan, mutta kaupassa sitä ei enää näkynyt. Oli tainnut mennä jo kaikki.