Aikaisempina vuosina on jouluostosten teko kauppakeskuksissa ollut houkuttelevin vaihtoehto. Ruuhka on tietenkin siellä melkoinen, mutta jos vähänkin on (olisi) ajoissa, niin pahimmalta välttyy. Mä tosin harvoin olen ollut kovin ajoissa, mutta toivottavasti tänä vuonna olen. Kauppakeskukset ei tänä vuonna juuri ole se houkuttelevin vaihtoehto. Tietenkin possuyskän takia sieltä kannattaa nyt pysytellä poissa. Ei niin itseni takia, vaan lapsen takia. Toisaalta lapsen takia sinne on vähän vaikea päästä. Ajomatka täältä maalta on kuitenkin jonkinmoinen ja ostoksilla kiertely lapsen kanssa ei juuri houkuta.

Netissä tulee päivittäin surffailtua muutenkin, joten miksipä ei tänä vuonna kokeilisi tätä vaihtoehtoa. En tiedä, onko netissä juuri sen halvempaa. Suurilla kaupoilla, joilla on nettikaupat (kuten Anttila) hinnat on varmaan ihan samoja niin kaupassa kuin netissäkin. Tosin postikulut tulee tietenkin tässä ostosmallissa hinnan päälle, mutta toisaalta eipähän tarvitse sitten polttaa autossa menovettä. Ties vaikka hiilijälkikin olisi pienempi. Tuskinpa vain.

Lahjan saajia on tänä vuonna melkonen joukko. Tässä lyhyt esittely heistä.

Puolisoni. Hänen lahjastaan mulla onkin jo joitakin ajatuksia. Ongelmallista on tietenkin se, että isänpäivä ja nimpparit sattuvat hänellä tähän loppuvuoteen, joten lahjaideoita tarvitaan enemmän kuin yksi. Tosin isänpäivä on jo tällä viikolla ja se on hallussa jo. Nimpparilahja on akuutimpi, mutta hyvä joululahja olisi hyvä keksiä myös näin ajoissa. Hän harrastaa lukemista, mutta lainaa aktiivisesti kirjoja kirjastosta. En ole enää pysynyt perässä, että mitä hän on jo ehkä lukenut, joten sen puolesta kirjaa en ilman toivetta pysty ostamaan. Joitakin kirjaehdotuksia on tosin ilmassa jo ollut. Vaatteiden ostaminen on myös hankalaa. Hän yleensä haluaa ostaa vaatteensa itse ja viime joululahjaksi ostamani vaatteet on vielä hänen osaltaan käyttämättä. (mä olen sitten käyttänyt niitä itse, varsinkin vatsakkaana fleecepusero oli ihana. Ajattelinko siis enemmän itseäni kuin häntä...)

Tytär. Jouluna 8 kk. Hän saa varmasti paljon lahjoja jouluna muutenkin, mutta ensimmäisen joulun kunniaksi haluaisin ostaa jotakin erityistä. Jokin yksittäinen vähän arvokkaampikin lahja voisi olla paikallaan. Hänellä ei vielä omia toiveita ole ja harrastukset rajoittuvat kotona oloon ja perhekerhoon yhdessä äidin kanssa. Vaatteita en ehkä joululahjaksi osta, kun niitä varmaan ostetaan jouluksi muutenkin.

Isäni. Reilu kuusikymppinen mies (ei ehkä kovin suuri yllätys, että mies), joka harrastaa intohimoisesti lenkkeilyä. Liukkaan kelin tullen lenkkeily vaihtuu sauvakävelyksi. Varusteita lenkkeilyyn ja sauvottelemaan hänellä tuntuu olevan ihan riittämiin. Tämä on tietenkin yksi mahdollisuus, jos mitään muuta ei tule mieleen. Tähän varmaan tosin päädytään, kun tässä marraskuussa hänellä on nimipäivä, isänpäivä ja joulukuussa joulupäivänä synttärit. Tarkoituksena olisi tietenkin ostaa jokaiselle merkkipäivälle oma lahja, mutta se on jo usein mahdotonta. Yhden hyvän lahjaidean voi keksiä ja joskus kaksi, mutta neljä kerralla on mulle jo liikaa. Tähän hätään tulee aina valittua joku liikunnallinen ulkovaate. Kirjalahja on hänelle mahdollinen myös, joten se on toinen viime hetken ratkaisu.

Äitini. Viisissä kymmenissä tai jo lähes kuusissa kymmenissä. Harrastaa vaihtelevasti ulkoilua, käsitöitä, leivontaa. Hänelle on sinäänsä helppo ostaa lahjaa, koska hän ilahtuu varmasti jostakin sisustus tavarasta tai muusta keittiövempaimesta. Tosin mitään erityistä hän ei varmaan keittiöön tarvitse, mutta jotain ehkä kuitenkin. Kirjoja hän lukee vaihtelevasti. Suuren ajan vapaa-ajasta vie lapsenlapset, joten omaa aikaa ei mahdottomasti ole.

Siskoni. Kolmenkympin paremmalla puolella. Tällä hetkellä hoitovapaalla. Hän onkin vähän vaikeampi pala purtavaksi, vaikka toisaalta meillä on aika sama maku. Hän ei kuitenkaan haluaisi lahjaksi mitään turhaa, vaan tarpeellisuus ja käyttökelpoisuus ovat lahjan ydinasia. Se on sinäänsä vaikeaa, kun kaikilla on jo kaikkea ja itse tulee heti ne tarvikkeet ostettua, joita oikeasti tarvii. Vaatelinjalla on aika usein menty, joten tämä on mahdollista tänäkin vuonna. Toisaalta muutaman kerran on väläytelty vaihtoehtoa, että jätetään lahjat ostamatta toisillemme ja ostetaan vain lapsille. Lahja voisi siten olla jotain melko pientäkin, jos tästä sovitaan.

Siskon mies. Ostamme toisillemme lahjat vuoro vuosina. Ajatuksena on varmaan se, että ei osteta, mutta sitten toinen ostaa ja toinen ei. Seuraavana vuonna sitten se lahjan saanut ostaa lahjan ja toinen ei. Kyseessä on siis kierre, jota ei juuri saa poikka. Mahdoinko viime vuonna saada vai ostaa? Ei muistikuvaa.

Siskon pojat. Toinen aloitti juuri koulutaipaleen ja täytti syksyllä kuusi. Kyseessä on minun kummipoikani. Kummipojan toive on vuosittain ollut jo kauan sama: talolahja. Tämä kasvattaa väkisinkin harmaiden hiustenmäärää, kun yrittää keksiä talolahjaa vuosittain ja tietäen, että sitä samaa lahjaideaa käyttävät kaikki sukulaisetkin. Hänellä on jo muumitaloa, parkkitaloa, erilaisia legotaloja, Jukka-tuotteen mökkiä, nukketaloa jne. Pitäisiköhän hankkia kunnalta tontti seuraavaksi... Nuorempi siskon pojista on 1 v ja 8 kk. Nuorempi on intohimoinen auto-, traktori-, leikkuupuimuri- ja erilaisten muiden kulkuneuvojen fani, joten siihen liittyvää voisi olla.

Puolison tytär perheineen. Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi jouluna 4 kk täyttävä tytär. Tämän lahjan hankkiminen on periaatteessa miehen tehtävä, mutta voisin keksiä jotain omasta puolestani pakettiin lisättäväksi.

Kummityttö 2,5 v. Aika usein olen ostanut vaatetta, mutta ehkä lelulahja voisi jo olla mieleisempi. Pitänee hänen vanhemmiltaan kysellä vähän tarpeita.

Kummitytön vanhemmat. Heille taitaa riittää tänäkin vuonna joulukukkanen ja ehkä pullo viiniä.

Ystävien lapset. Näitä on tänä vuonna taas tullut pussillinen lisää. Aloitetaan vanhimmasta päästä: Poika 1,7 vuotta, Tyttö 1,4 vuotta, Tyttö 8 kk, Poika 8 kk, Poika 6 kk. Ehkä jollekin äidillekin olisi kiva ostaa jotain, vaikka lapset ovatkin etusijalla.

Ompeluseuran tytöt. Osallistun ompeluseuraan, jossa meitä on seitsemän henkeä. Kokoonnutaan aina vähän ennen joulua ja vaihdetaan joululahjoja. Kyseessä on siis jotain pientä. Piparia, joulukoristetta tai muuta sellaista. Koska edellisenä jouluna missasin lahjan oston, ostin viime vuonna Pentikin tontut. Nyt voisin ostaa jotakin vähän huokeampaa tai tehdä itse, jos aika riittää.

Mahtoikohan tässä sitten olla kaikki? Voipi olla, että meille tulee tänä vuonna tänne maalle tavallista enemmän joulukukan tuojia, joten pitänee siihen jotenkin varautua, jotta voi antaa itsekin jotain takaisin. Sitten on tietenkin joulukortit. Itse tehdyt ovat hienoimpia, mutta koska niihin ei taidot riitä, olen ostanut kortit. Jotta ostamisesta ei tulisi liikaa materialismin ongelmaa, olen ostanut ne lähes aina Unicefiltä. Tänäkin vuonna tehnen niin. Isäni maksaa kuukausittain pientä maksua Unicefille ja hänelle tulee aina tässä joulun alla kuvasto, josta olen tilannut. Heillä tosin taitaa olla myös nettisivut, joten sieltäkin voisin näitä kortteja katsoa. Jospa vaikka jotain muutakin heiltä tarttuisi ostoskoriin.

Näillä siis lähdetään ja toivottavasti aattoon mennessä on kaikille lahjat hankittu ja kääritty paperiin. Pitänee tästä varmaan lähteä surffailemaan nettikauppojen tarjontaa.